Eläinten oikeudet ovat aina olleet lähellä kuvittaja & kuosisuunnittelija Jenna Kunnaksen sydäntä. Kun aiemmin tänä vuonna tuli taas aika suunnitella uusi kuvitus Finlaysonin “Villipedot”-tuotesarjaan, ja puheeksi nousivat kissat ja koirat, sai Jenna heti idean: tässä olisi mahtava mahdollisuus päästä tukemaan kaltoinkohdeltuja lemmikkejä.

Jenna Kunnas / Finlayson

Kun ideasta Finlaysonilla innostuttiin, tarttui Jenna tuumasta toimeen, ja matkusti Hämeenlinnaan Kissakoti Kattilaan. Hän valitsi kuvituksensa malliksi Reno-kissan, joka oli syksyllä 2021 löytynyt villintyneenä ja viluisena talon pannuhuoneesta. (Lue Renon tarkempi tarina alta.)

Kaverin Renolle Jenna löysi pirauttamalla Stray Dog Cabaret’n Heli Mäenpäälle, jonka tiesi olevan aktiivinen eläinten ja varsinkin koirien puolestapuhuja. Kodittomien koirien saattokodista löytyikin koirahahmon malliksi iso, utelias ja ihmisrakas kolmijalkainen Serge-koira, joka oli alunperin löytynyt Moskovasta, ja jonka Heli oli adoptoinut. (Lue Sergen tarkempi tarina alta.)

Kuva: Finlayson

Finlaysonin “Selviytyjät”-kuvitukseen Jenna kuvasi kissan ja koiran Renoa ja Sergeä mallina käyttäen vieretysten makoilemaan. Tämä lepohetki on ansaittu ja harras, sillä kumpikin kaksikosta on selviytynyt vaikeasta elämästä ja päässyt ikiomaan kotiinsa viettämään kissan- ja koiranpäiviä.

Kuva: Finlayson

“Villipedot”-sarjan tuotteissa aiemmin lekotelleet hahmoparit ovat olleet jänis ja kettu, sekä siili ja karhu. Löydät kaikki tuotteet täältä.

Kissakoti Kattilaa voit tukea monella tapaa, mm. liittymällä jäseneksi, tekemällä lahjoituksen tai ilmoittautumalla vapaaehtoiseksi. Ks. lisää: https://kissakotikattila.fi/

Stray Dog Cabaret’n toimintaa tuet parhaiten ilmoittautumalla hoitajaksi tai tekemällä lahjoituksen. Ks. lisää: https://www.straydogcabaret.com/

*******

Jenna Kunnas / Finlayson

Renon tarina
(Kissakoti Kattila)

Vuoden 2021 syksy rysähti kerralla päälle ja päätti pitkän ja lämpimän kesän. Ilmojen
viiletessä eräs eläinten ystävä oli havahtunut vierailijaan pihapiirissä. Koleaksi käynyt keli oli
ajanut Renon, villiintyneen uroskissan, lämmittelemään talon pannuhuoneeseen.
Vaikka pieni vierailija olikin suloinen, ei sitä voinut jättää kohtaamaan pitkää ja vaarallistakin
talvea pannuhuoneessa. Reno vietiin turvaan Kissakoti Kattilaan, joka toimii kodittomien
kissojen turvakotina. Siellä myös kollin aikaisempi elämä alkoi hiljalleen valjeta. Reno oli
elänyt villiintyneessä kissapopulaatiossa, joka piti reviiriään lähellä sijaitsevassa pihapiirissä.
Siellä ne saivat jonkin verran ruokaa ja pääsivät talvella lämmittelemään kellaritiloihin.

Renon tarina ei ole ainoa laatuaan. Suomessa vastaavanlaiset kissapopulaatiot ovat yleisiä.
Vaikka ajatus itsekseen elävästä kissalaumasta voi alkuun tuntua jopa suloiselta, todellisuus
on toinen. Kissan ei kuulu elää olosuhteissa, joissa se saa ruokaa, muttei muuta hoivaa –
siitä on kissanpäivät kaukana.

Villiintynyt Reno ei alkuun luottanut ihmiseen. Aiemmin ulkosalla ja pitkälti oman onnensa
nojassa elänyt kissa oli varautunut. Mutta hiljalleen Reno alkoi tulla juttuun Kattilan muiden
kissojen kanssa. Vähitellen myös ne omat lempiasiat löytyivät, kuten Kattilan ulkotarha, joka
keväällä vakiintui Renon suosikkipaikaksi. Ja kermaviili, jota vaadittiin itsepintaisesti heti
aamusta.

Oli onni, että Reno löydettiin pannuhuoneesta sinä syksyisenä päivänä. Ja kevään päätteeksi
onni suosi kissaa toistamiseen, kun Reno pääsi omaan loppuelämän kotiinsa. Selviytyjää
odotti uudessa kodissa Pulleriina-kissa, joka sulostuttaa kovia kokeneen kollin päiviä. Renon
sukulaisetkin, 33 muuta populaatiokissaa, haettiin Kattilaan. Moni niistäkin on jo löytänyt
kotinsa.

Kissoilla tunnetusti on yhdeksän elämää. Vaikea sanoa, kuinka moni niistä Renon kohdalla
vietettiin ankarissa oloissa ulkona. Mutta nyt niistä on alkanut se kaikkein parhain: elämä
ikiomassa kodissa.

*******

Jenna Kunnas / Finlayson

Sergen tarina
(Heli Mäenpää)

Iso, utelias ja ihmisrakas. Välillä vähän hölmökin. Jos Heliltä, Sergen nykyiseltä
omistajalta, kysytään, on Sergessä puolet saksanpaimenkoiraa ja puolet
pehmolelua. Niin lasten suosikki se on. Näin ei kuitenkaan ole aina ollut: ennen kuin
Sergestä tuli pehmolelu, se oli vahtikoira.

Elämänsä ensimmäiset vuodet Serge vietti Moskovan kaduilla, kuten noin 50 000
muutakin koiraa. Katukoirista onkin muodostunut yksi kaupungin symboleista.
Katukoirista on havaittu erilaisia laumatyyppejä, joista yksi on vahtikoirat. Ne
valitsevat reviirinsä kaupungin kiinteistöjen joukosta ja ilmoittavat haukullaan
tunkeilijoista. Sergen reviiri oli parkkipaikka kaupungin laitamilla. Siellä se sai
huolenpitoa ja ruokaa vanhalta naiselta, joka oli myös antanut koiralle nimen. Eräänä
päivänä nainen toi pahasti loukkaantuneen Sergen Kozhuhovon koiratarhalle.
Sergen oikea takajalka oli ruhjoutunut pahasti, ja se piti amputoida välittömästi.
Röntgenkuvissa näkyi myös hauleja koiran olkapäässä ja huulessa. Viisivuotisen
elämänsä aikana Serge oli ehtinyt kärsiä jo paljon.

Mutta Serge on sinnikäs ja päättäväinen. Kun suomalaisen eläinsuojelutyötä tekevän
Toivo ry:n aktiivit vierailevat Kozhuhovon koiratarhalla, innokas Serge raahautuu
vieraiden perässä niin pitkälle ja nopeasti kuin vain pystyy. Se kannatti:
huonokuntoinen, mutta iloinen koira pääsee Suomeen eläinten suojakotiin. Ja lopulta
ikiomaan kotiin. Rescue-koiria adoptoiva Heli on päättänyt ottaa koiran hoiviinsa.

Serge ei kuitenkaan heti ollut se ihanan hömelö pehmo, joka Selviytyjät-kuosissakin
rötköttelee. Vaikea elämä kaduilla oli jättänyt jälkensä koiraan, joka vahti uutta
kotiaan ankarasti. Vieraille muristiin, remonttimiehiä tervehdittiin lahkeeseen
tarttumalla. Vahtikoiran oli vaikea unohtaa vanhoja tapojaan.

Mutta hiljalleen herkeämättöminkin vahtikoira oppii luottamaan ihmisiin. Heli
kannustaa Sergeä ja kiinnittää hermostuttavissa tilanteissa koiran huomion nameihin
ja rapsutuksiin. Kärsivällisen hoivan tuloksena Sergen ihmisläheiset puolet alkavat
kukoistaa. Aiemmin pelottavasta koirasta tulee ystävien ja lasten suosikki, ihmisistä
loputtoman kiinnostunut hölmöläinen, joka voisi olla rapsutettavana vaikka koko
päivän. Vahtikoiran vahtivuoro on viimein päättynyt. Enää ei tarvitse olla jatkuvasti
varpaillaan. Tai pelätä. Ikiomassa kodissa saa olla iloinen, leikkisä ja suurisydäminen
– juuri sellainen kuin itse haluaa.