BOOM BOOM YEAH! Syksy saapuu ja sen mukana agentuurimme rosteri täydentyy yhdellä upealla kuvittajalla. Saammeko esitellä uuden Napalaisen, Satu Kettusen! Lumoudu hänen ilmiömäisistä kuvitustöistä hänen portfoliossaan täällä.

Satu Kettunen on Helsingissä asuva kuvittaja. Hänellä on tutkinnot Aalto-yliopistosta sekä taidekasvatuksen, että vaatesuunnittelun koulutusohjelmista. Satu aloitti kuvittajan uransa muotikuvituksilla, ja on tehnyt kuvituksia vuodesta 2008. Lisäksi hän on kuvittanut viisi kuvakirjaa, joista esikoisteos voitti vuonna 2015 Rudolf Koivu -palkinnon, ja seuraava oli ehdokkaana Pohjoismaiden neuvoston Lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon saajaksi. Satu kuuluu myös Multicoloured Dreams -katutaidekollektiiviin.

Sadun kuvitustyylille ominaista on kirkas, hallittu värimaailma, ja töissään hän yhdistelee piirrosta & maalausta, toisinaan myös paperikollaasia. Kuvittajana hän on huolellinen, tarkka ja oivaltava. Sadun kanssa on mukava työskennellä, ja häntä kiitellään usein mutkattomuudesta ja täsmällisyydestä. Hänen asiakkaisiinsa ovat vuosien varrella lukeutuneet mm. Helsingin Sanomat, Meidän Perhe, Demi, SEK & Grey, OAJ.

Moi Satu! Kerrotko vähän taustastasi, milloin sait ensisysäyksen kuvitukseen?

Moi! Olen aina pitänyt piirtämisestä, ja tein ekat kuvitukseni teini-ikäisenä kotikaupunkini sanomalehden, Karjalaisen, nuortensivulle. Sinne sai lähettää ihan mitä vaan kuvituksia, runoja ja tekstejä, ja toimitus valitsi niistä yhteensopivan kokonaisuuden. Tein jotain romanttisia pussailevia pareja ja kyynelehtiviä tyttöjä. Oli huippua nähdä omia piirustuksia lehdessä, ja saada siitä vielä rahaakin. Kiinnostus kuvittamiseen alkoi silloin kytemään.

Mitä tekniikkaa kuvituksissasi käytät, ja kuinka kuvitusprosessi yleensä etenee?

Tekniikkani on eräänlainen digitaalinen kollaasi tai sekatekniikka. Kaikki alkaa tietenkin kuvan suunnittelusta. Sen jälkeen saatan maalata, piirtää tai leikata paperista erilaisia kuvan elementtejä, oikeastaan vain värillisiä muotoja ja struktuuripintoja. Sitten joko valokuvaan tai skannaan elementit, ja tuon ne photoshoppiin. Tykkään käsin tehdystä jäljestä, mutta digitaalinen kuvankäsittely antaa rajattomat mahdollisuudet muokata, skaalata, säätää väriä ja kopioida haluamiani elementtejä, eikä akvarellin tai tussipiirroksen tarvitse onnistua heti täydellisesti. Muokkaan elementtejä hyvin paljon, yhdistelen erilaisia pintoja ja muotoja, ja pikkuhiljaa kuvitus muotoutuu. Täydennän kuvaa yleensä vielä kynähiirellä piirtäen. Minulle on kertynyt aika laaja kirjasto erilaisia jälkiä, pintoja ja muotoja, joita myös käytän ja muokkaan uudelleen.

Kuvitustyylisi on ihana sekoitus herkkää viivaa, värikkyyttä, kollaasia ja vahvoja tulkintoja. Miten päädyit tähän ilmaisuun?

Kiitos! Se on hyvä kysymys. Olen kuvitusvuosieni aikana kokeillut monenlaisia tekniikoita ja tyylejä. Seuraan ja ihailen myös monenlaisia kuvittajia ja kuvitustyylejä, osa hyvinkin erilaisia kuin omani. Jossain vaiheessa, kun hain omaa tekemisen tapaani, kysyin aina itseltäni, tuntuuko tämä omalta, haluaisinko kehittää tätä tyyliä ja innostunko tästä tekniikasta niin paljon, että haluaisin tehdä siten enemmänkin töitä. Kiinnostuin lopulta akvarellimaalauksen elävästä jäljestä ja sen kerroksellisuudesta, ja pikkuhiljaa aloin löytää omaa kuvaamisen tapaani. Olin innoissani aina kun sain aloittaa uuden työn yhdistellen akvarellimaalausta ja piirustusta, ja tunsin, että tässä on ehkä jotain.

Väreistä olen aina pitänyt, ja vaikka käyttäisin vain kahta väriä, vähintään toinen niistä on usein suhteellisen hehkuva. Koen vain kerta kaikkiaan olevani värien rakastaja.

Minkälaisessa ympäristössä työskentelet? Nimeä viisi asiaa, jotka ensimmäisenä näkökenttääsi osuvat!

Meri, puut, kirjat, paperisilppu, vesikannu. Työskentelen jaetulla työhuoneella vanhassa Jugend-talossa kolmen muun luovan alan tekijän kanssa. Valo on minulle hyvin tärkeää, ja myös se, että ympäristö on jollakin tapaa kaunis. Työpöytäni on ikkunaseinällä, ja kun käännän katsettani ruudulta, näen ikkunasta rauhallisen pienen kadun yli merelle. Valon ja visuaalisesti inspiroivan ympäristön lisäksi työhuonekaverit ovat minulle tärkeitä. Kuvittajan työ voi olla yksinäistä puurtamista, joten hyvät tyypit ympärillä ovat kaikki kaikessa.

Asut Helsingissä, mikä on kaupungin ihanin, kummallisin/pelottavin entäpä inspiroivin paikka?

Useat lempipaikoistani ovat jonkinlaisia puutarhoita. Kasvitieteellinen puutarha, Talvipuutarha, puutarhaviljelmät ja siirtolapuutarha-alueet saavat sydämeni sykkimään.

Teollisuusalueet yleisesti ovat kummallisia paikkoja.

Keskustakirjasto Oodin ihana avaruus ja tilan tuntu inspiroivat minua. Tykkään myös katsella ihmisiä. Pidän ihmisten kuvittamisesta, ja siihen saan inspiraatiota ihan vaan seuraamalla ohi kulkevia ihmisiä kirjastossa, kahviloissa ja kaduilla.

Kerro meille Instagramin kolme inspiroivinta kuvittajatiliä? Ketä kannattaa seurata ja miksi?

1. Leena Kisonen (@leenakisonen) on instagramissa yksi suosikkini. Hänen tyylinsä on ihanan söpö, villi, raikas ja yksinkertainen. Leena käsittelee instastoreissaan kuvitusten lisentointia, hinnoittelua ja muuta työhön liittyvää, mitä pidetään usein hankalana, mutta mitä se ei saisi olla. Hänen juttutuokionsa ovat kiinnostavia ja aiheet tärkeitä. Suosittelen kaikille kuvittajille ja kuvittajiksi haluaville!

2. Paul Blow (@paulyblow) on virtuoosi editorial kuvituksissa. Hänen töitään on aina ilo katsella ja inspiroitua. Hänen tyylinsä on suhteellisen yksinkertainen, ja lähestymistapansa mutkaton, mutta oivaltava, jopa nerokas.

3. Laura Carlin (@laura.f.carlin) on yksi pitkäaikaisista kuvittajalemppareistani. Hänen instatilinsä ei ole ehkä aktiivisin, mutta rakastan hänen persoonallista tyyliään, vapaata viivaa, ja taitoa kuvata eläviä olentoja. Ja hän myös tekee upeaa keramiikkaa.

Mikä kuvittajan työssä on parasta? Entä haastavinta?

Antoisinta on tehtävänantojen vaihtelevuus ja erilaisuus. Kuvitustyö on kiinnostavaa ja vaihtelevaa, ja siinä oppii jatkuvasti uutta. Haastavinta on uran ja toimeentulon suunnittelu (ja toteutus) niin, että työ on antoisuuden lisäksi myös tuottavaa ja kannattavaa, ja vanhuuden kannalta myös turvallista.

Mitä teet kuvittamisen lisäksi? Mistä olet kiinnostunut vapaa-ajallasi?

Kun en ole töissä, olen luultavasti kotona tai jossain meiningeissä 4-vuotiaan lapseni kanssa. Vapaa-ajallani olen kiinnostunut hänen käpyaarteistaan ja leikeistään. Aina ja kaikkialla olen kiinnostunut kirppareista, sisustamisesta, elokuvista ja visuaalisista jutuista.

Mikä on ollut mieleenpainuvin kuvitustoimeksianto tähän mennessä? Entä mikä olisi se unelmien kuvitusduuni?

Yksi toimeksianto tuntui unelmien työltä, mutta jäi toteutumatta teknisten seikkojen vuoksi. Eräs arkkitehtitoimisto suunnitteli uutta suurta koulurakennusta ulkomailla, ja sen yhteen aulatiloista oli tarkoitus suunnitella ja toteuttaa seinille ja lattiaan suuret kuvitusmaailmat. Se olisi ollut upea työ tehdä, jos olisi toteutunut. Toisaalta yksi unelmien toimeksianto olisi myös upea ja värikäs pakkauskuvitussarja, ehkäpä suklaata tai vaikkapa luonnonkosmetiikkaa.

Tämän hetken TOP 7:

Levy: Yonan Tango A La Yona
Kirja: Michelle Obaman Minun tarinani
Supersankari: Aquaman
Näyttely: Armi Teva: Naamat Punavuoressa (Lokal)
Elokuva: Kivenpyörittäjän kylä. Kesäisin kaihoan aina Markku Pölösen elokuvien nostalgista maalais-Suomea.
Taiteilija: Outi Pieski
Kaupunki: New York, jonne lähden syksyllä käymään ystävien kanssa

Kiitos Satu! Lämpimästi tervetuloa hurmaavan ja taitavan kuvittajarosterimme osaksi 🙂

Ihastuitko Satun kuvituksiin? Bookkaa hänet kuvittajaksi projektiisi meilaamalla: info(at)napa.agency.fi